Kuuluisia suomalaisia hiihtäjiä

Suomen hiihdon suurimpia konkareita ja legendoja ovat Juha Mieto ja Mika Myllylä. Kurikkalaisen Miedon ura kesti vuodesta 1965 vuoteen 1989. Mieto voitti uransa aikana yhdeksän arvokisamitalia, ja voitti hiihdon maailman cupin kahdesti. Miedon ura loppui, kun luisteluhiihto alkoi saada 1980-luvun puolivälissä enemmän jalansijaa, eikä hän enää pärjännyt entiseen malliin. Mieto on esiintynyt paljon hiihtouransa päätyttyä paljon myös politiikassa ja mediassa, ja on tämän myötä noussut yhdeksi Suomen tunnetuimmista entisistä kilpahiihtäjistä. Haapajärveltä kotoisin oleva Mika Myllylä oli yksi Suomen menestyneimmistä maastohiihtäjistä Marja-Liisa Kirvesniemen ja Aino-Kaisa Saarisen rinnalla. Hän voitti uransa aikana 15 arvokisamitalia. Myllylä jäi kiinni dopingista vuonna 2001 Lahden MM-hiihdoissa, eikä kilpailukiellon takia päässyt enää maajoukkueeseen. Tästä johtuen Myllylä lopetti uransa vuonan 2005. Myllylä valitettavasti menehtyi vuonna 2011, ja hänen tarkkaa kuolinsyytään ei ole julkisessa tiedossa. Myllylän muistoksi ollaan pystyttämässä patsasta Haapajärvelle, jonka on määrä valmistua vuonna 2019, 50 vuotta hänen syntymänsä jälkeen.

Suomalaisissa naisissa on tahdonvoimaa

Suomen tunnetuin naismaastohiihtäjä on Marja-Liisa Kirvesniemi, omaa sukua Hämäläinen. Alku-urallaan ”ikuiseksi epäonnistujaksi” kutsuttu Marja-Liisa todisti kykynsä epäilijöilleen, ja oli ensimmäinen suomalainen, joka voitti hiihdon maailmancupin vuonna 1983. Kuten Myllylällä, Hämäläisellä on 15 arvokisamitalia palkintokaappiaan koristamassa. Marja-Liisa oli naimisissa toisen tunnetun suomalaishiihtäjän, Harri Kirvesniemen kanssa vuodesta 1984 vuoteen 2011. Hänen uransa loppui ja vaihtui kotiäidin rooliin vuonna 1994, ja nykyisin hän toimii kuntosaliyrittäjänä.Aino-Kaisa Saarinen on entinen maastohiihtäjä, joka lopetti uransa vuonna 2018 Taivalkoskella SM-kisoissa. Hän kerkesi myös kerätä 15 arvokisamitalia uransa aikana, ja on tällä hetkellä 2000-luvun eniten olympiamitaleja saavuttanut suomalaisurheilija. Saarisen kaksoissisko Maija Saarinen on vähemmän tunnettu, mutta edennyt omalla hiihtourallaan jopa SM-mitaleille. Aino-Kaisa Saarisen urasta on kirjoitettu muistelmateos, Tahto, urheilutoimittaja Pekka Holopaisen toimesta. Teoksesta tulee esille niin Saarisen uran kohokohdat, kuin pettymykset ja epäonnistumisetkin. Kaisa Varis jäi kiinni dopingista ensimmäisen kerran vuonna 2003 MM-hiihdoissa, ja seuraavan kerran vuonna 2008, jolloin hän sai elinikäisen kilpailukiellon. Kilpailukielto myöhemmin kumottiin, kun dopingtestauksen laillisuudessa oli ilmennyt ongelmia. Toistuvat doping-epäilykset nostivat Variksen julkisuuteen, ja lisää näkyvyyttä episodeille toi muusikko Karri Salo ”Voihan Varis” -kappaleellaan. Pirjo Muranen, omaa sukua Manninen, on Rovaniemeltä kotoisin oleva entinen hiihtäjä. Pirjon innostus hiihtämiseen alkoi heti, kun hän oppi kävelemään. Hänen veljensä Hannu ja Kari Manninen ovat myös kuuluisia suomalaishiihtäjiä, joten urheilullisuus on heillä geeneissä. Murasen ura loppui vuonna 2011 Kuopion SM-kisoihin.

Suomen hiihdon tulevaisuus

Viimeisen viiden vuoden aikana MM-mitalisteja on ollut vain viisi, mutta Suomi kuuluu yhä suurimpiin hiihtomaihin. Suomen hiihdon tulevaisuus riippuu uusista tulokkaista, joihin kuuluu muun muassa 23-vuotias Ilkka Herola ja 20-vuotias Eveliina Piippo. Lisäksi yhä varmasti pitkään menestyviä suomalaisia hiihtäjiä ovat muun muassa Kaisa Mäkäräinen, Iivo ja Kerttu Niskanen, sekä Matti Heikkinen. Kaisa Mäkäräinen on kuuluisa ampumahiihtäjä, ja on valittu vuoden urheilijaksi vuosian 2011. Mäkäräinen on kotoisin Joensuusta, jossa hän asuu yhä tänäkin päivänä. Mäkäräisen ura alkoi vuonna 2005 maastohiihdosta, mutta vaihtui ampumahiihtoon Kaisan ollessa 20-vuotias.

Iivo Niskanen ja hänen isosiskonsa, Kerttu Niskanen, ovat molemmat Oulussa syntyneitä maastohiihtäjiä. Molemmat ovat voittaneet mitaleja maastohiihdon olympialaisista ja MM-kisoista. Iivo on valittu vuoden urheilijaksi vuosina 2014 ja 2017. Nuorta Eveliina Piippoa on ehdotettu Suomen lupaavimmaksi hiihtäjäksi tulevaisuudessa. Vasta vuosi sitten Piippo kamppaili vakavan syömishäiriön kanssa, jonka myötä kuihtui 40-kiloiseksi, mutta on nyt täynnä uutta puhtia ja valmiina nousemaan maailman huipulle. Piippo pitää blogia, jossa kertoo avoimesti muun muassa saavutuksistaan ja matkastaan läpi syömishäiriön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.